Viivästyskorko palkasta: myöhästynyt palkka ja oikeudet

Kun palkka maksetaan myöhässä, työntekijällä on oikeus viivästyskorkoon. Tärkein perusasia: viivästyskorko alkaa kertyä heti eräpäivää eli palkanmaksupäivää seuraavasta päivästä, eikä sitä tarvitse erikseen vaatia. Ajalla 1.1.–30.6.2026 viivästyskorko on 9,5 prosenttia. Lisäksi työsuhteen päättyessä viivästynyt lopputili voi oikeuttaa odotuspäivien palkkaan.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä viivästyskorko palkasta tarkoittaa, miten sitä vaaditaan, mitä odotuspäivien palkka on ja milloin palkkasaatavat vanhenevat. Tämä on yleistä tietoa, ei oikeudellinen tai taloudellinen neuvo. Lisää työelämän ohjeita löydät Baabelian etusivulta.

Mikä on viivästyskorko palkasta

Viivästyskorko on korvaus, jonka työnantaja on velvollinen maksamaan, kun palkka maksetaan myöhässä. Se perustuu korkolakiin. Palkanmaksun viivästymistä ja viivästyskorkoa käsittelee tarkemmin myös Minilexin tietopankki.

Viivästyskorko ja sen laskentaperuste

Myöhässä maksettuun palkkaan sovelletaan korkolain mukaista viivästyskorkoa, joka on Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Suomen Pankki vahvistaa viitekoron puolivuosittain, joten viivästyskoron taso voi muuttua kaksi kertaa vuodessa, 1.1. ja 1.7.

Tärkeä huomio: ajalla 1.1.–30.6.2026 viitekorko on 2,5 prosenttia, joten viivästyskorko on 9,5 prosenttia. Viivästyskorko lasketaan myöhässä olevalle palkan määrälle viivästyspäivien ajalta.

Milloin korko alkaa kertyä

Viivästyskorko alkaa kertyä eräpäivää seuraavasta päivästä. Palkan eräpäivä on sovittu palkanmaksupäivä, ja jos muuta ei ole sovittu, palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Korkoa kertyy automaattisesti, ilman erillistä vaatimusta.

Myöhästynyt palkka ja työntekijän oikeudet

Palkan myöhästyminen on selkein silloin, kun työsuhde päättyy ja lopputiliä ei makseta ajallaan. Tällöin viivästyskoron lisäksi voi syntyä oikeus odotuspäivien palkkaan.

Odotuspäivien palkka työsuhteen päättyessä

Kun työsuhde päättyy, päättyy myös palkanmaksukausi, ja kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat on maksettava. Jos lopputili viivästyy, työntekijällä on oikeus viivästyskoron lisäksi täyteen palkkaan odotuspäiviltä, enintään kuitenkin erääntymispäivää seuraavalta kuudelta kalenteripäivältä.

Odotuspäivien palkka kattaa kaikki työsuhteen päättyessä maksettavat saatavat, kuten varsinaisen palkan, lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset, lomakorvaukset ja irtisanomisajan palkan.

Jos saatava ei ole selvä ja riidaton tai viivästys johtuu laskuvirheestä tai siihen rinnastettavasta erehdyksestä, oikeus odotuspäivien palkkaan edellyttää, että työntekijä huomauttaa viivästyksestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja maksa saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin vasta tämän maksuajan jälkeen.

Miten viivästyskorkoa vaaditaan

Viivästyskoron ja myöhästyneen palkan saaminen kannattaa hoitaa järjestelmällisesti, ensisijaisesti suoraan työnantajan kanssa.

Ensisijainen yhteydenotto työnantajaan

Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä työnantajaan ja pyytää palkanmaksun oikaisua. Usein kyse voi olla laskuvirheestä tai erehdyksestä, joka korjautuu yhteydenotolla.

Kirjallinen huomautus on tärkeä, koska siitä jää todiste: siitä käy ilmi, milloin viivästyksestä on huomautettu. Tämä on olennaista erityisesti silloin, kun saatava on epäselvä tai kyse on laskuvirheestä, sillä oikeus odotuspäivien palkkaan voi riippua huomautuksen tekemisestä määräajassa.

Miten palkkasaatavaa haetaan

Jos palkkaa ei makseta yhteydenotosta huolimatta, asiaa voidaan viedä eteenpäin. Palkkasaatavia käsittelee tarkemmin myös ERTOn tietopankki.

Neuvottelu ja asian hoitaminen työnantajan kanssa

Asia kannattaa pyrkiä ratkaisemaan ensin neuvottelemalla työnantajan kanssa ja vaatimalla saatavaa kirjallisesti viivästyskorkoineen. Kirjallinen vaatimus myös katkaisee saatavan vanhentumisen.

Jos palkkaa ei tästäkään huolimatta makseta, apua kannattaa hakea omasta ammattiliitosta. Liiton lisäksi neuvoa ja apua voi saada oikeusaputoimistosta tai asianajajalta, ja viime kädessä saatavaa voidaan periä tuomioistuimen kautta. Palkan myöhästymistä käsittelee myös TEKin artikkeli.

Palkkasaatavien vanhentuminen

Palkkasaatavilla on määräajat, joiden kuluttua oikeus saatavaan menetetään. Määräaika riippuu siitä, jatkuuko työsuhde vai onko se päättynyt.

Vanhentuminen työsuhteen aikana ja sen katkaisu

Työsuhteen aikana palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluessa erääntymispäivästä. Erääntymispäivä on palkanmaksukauden viimeinen päivä, ellei toisin ole sovittu. Vanhentumisen voi katkaista esimerkiksi esittämällä saatavasta kirjallisen vaatimuksen, jolloin määräaika alkaa alusta.

Vanhentuminen työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päätyttyä palkka- ja muut työsuhteeseen liittyvät saatavat on vaadittava nostamalla kanne käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos kannetta ei nosteta määräajassa, oikeus saatavaan menetetään. Siksi puuttuvista saatavista kannattaa ilmoittaa työnantajalle viipymättä jo työsuhteen päätyttyä.

Työaikakorvaukset ja erityissaatavat

Joillakin saatavilla on omat määräaikansa, jotka poikkeavat yleisestä säännöstä.

Ylityökorvaukset ja vuosilomasaatavat

Työaikaan perustuvilla korvauksilla, kuten ylityö- ja sunnuntaityökorvauksilla, sekä vuosilomaan liittyvillä saatavilla on omat kanneaikansa, jotka ovat tyypillisesti yleistä vanhentumisaikaa lyhyemmät. Näissä kanne on yleensä nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt.

※Vaatii tarkistuksen: työaikakorvausten ja vuosilomasaatavien tarkat kanneajat sekä mahdolliset työehtosopimuksen lyhyemmät määräajat kannattaa tarkistaa voimassa olevasta lainsäädännöstä, sovellettavasta työehtosopimuksesta tai omasta ammattiliitosta. Myös ajantasainen viivästyskorkoprosentti kannattaa tarkistaa Suomen Pankilta, sillä se vahvistetaan puolivuosittain.

Yhteenveto ja käytännön vinkit

Myöhästyneestä palkasta kertyy viivästyskorkoa automaattisesti eräpäivää seuraavasta päivästä, ja työsuhteen päättyessä viivästynyt lopputili voi oikeuttaa odotuspäivien palkkaan.

Viivästyskorko ja odotuspäivien palkka käytännössä

Viivästyskorko on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, eli 9,5 prosenttia ajalla 1.1.–30.6.2026. Odotuspäivien palkkaa maksetaan työsuhteen päättyessä enintään kuudelta kalenteripäivältä, ja epäselvissä tai laskuvirheestä johtuvissa tilanteissa oikeus edellyttää huomautusta kuukauden kuluessa.

Oikeuden palkkasaatavaan ja korvauksiin varmistat parhaiten näin: tarkista palkkalaskelmat, ilmoita puutteista työnantajalle kirjallisesti viipymättä, säilytä todisteet ja katkaise vanhentuminen ajoissa. Jos asia ei selviä neuvottelemalla, ota yhteyttä ammattiliittoon tai lainoppineeseen asiantuntijaan – etenkin määräaikojen vuoksi nopea reagointi kannattaa.