Työsopimus: mitä se sisältää ja miten se tehdään oikein

Facts reconfirmed. Here’s the article, with four authoritative source links you can replace with your own.

Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jolla työntekijä sitoutuu tekemään työtä palkkaa vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Tärkein perusasia: työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti ja se on aina sitova, mutta kirjallinen sopimus kannattaa tehdä, jotta sovituista ehdoista ei synny epäselvyyttä. Lisäksi laki ja työehtosopimus asettavat ehdoille vähimmäistason.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä työsopimus on, mitä se sisältää, miten se tehdään oikein ja miten työehtosopimus vaikuttaa siihen. Lisää työelämän ohjeita löydät Baabelian etusivulta.

Mikä työsopimus on

Työsopimus syntyy, kun osapuolet sopivat työn tekemisestä palkkaa vastaan. Työsopimuslaki löytyy ajantasaisena Finlexin sivuilta.

Työsopimuksen määritelmä ja luonne

Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus, joka voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Se voi syntyä myös hiljaisesti, kun työnantaja sallii työntekijän tehdä työtä. Tehty työsopimus on sitova, ja sen ehtoja voidaan muuttaa vain sopimalla tai jos muuttamiseen on irtisanomisperuste.

Laki ja työehtosopimus rajoittavat sitä, mistä voidaan pätevästi sopia. Työsopimuksella ei voida sopia työntekijän kannalta huonommista ehdoista kuin mitä pakottava laki tai sovellettava työehtosopimus edellyttää.

Työsopimuksen kesto ja määräaikaisuus

Työsopimus on joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus

Jos muuta ei ole sovittu, työsopimus on voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus jatkuu, kunnes se päätetään irtisanomalla asianmukaisin perustein ja irtisanomisaikaa noudattaen.

Määräaikainen työsopimus ja perusteltu syy

Määräaikaisuus on ilmaistava sopimuksessa ja sille on oltava perusteltu syy, kun aloite määräaikaisuuteen tulee työnantajalta. Määräaikainen sopimus päättyy määräajan päättyessä ilman irtisanomista, eikä sitä voida kesken määräajan irtisanoa, ellei siitä ole erikseen sovittu. Perusteltua syytä ei kuitenkaan edellytetä, jos palkattava on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edeltävät 12 kuukautta.

Koeaika työsuhteen alussa

Työsuhteen alkuun voidaan sopia koeaika.

Koeajan tarkoitus

Koeajan tarkoitus on antaa molemmille osapuolille mahdollisuus arvioida, vastaako työsuhde odotuksia. Koeaika alkaa kulua työnteon aloittamisesta, ja sen enimmäispituus on kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Purkamisen peruste ei kuitenkaan saa olla syrjivä tai muutoin epäasiallinen, eikä purkaminen ole mahdollista ennen työnteon alkamista.

Työntekijälle annettavat ohjeet

Työntekijän kannattaa varmistaa, että ehdot ovat selkeät ja kirjattuina. Työsopimuksen tekemistä käsittelee tarkemmin myös ERTOn tietopankki.

Kirjallisen työsopimuksen pyytäminen

Vaikka suullinen sopimus on pätevä, työntekijän kannattaa pyytää kirjallinen työsopimus. Sopimus tulee lukea huolellisesti ennen allekirjoittamista, ja epäselvistä kohdista kannattaa kysyä sopimuksen laatijalta. Tärkeät sovitut ehdot on hyvä kirjata sopimukseen, ja sopimuksen voi tarvittaessa luetuttaa luottamusmiehellä tai ammattiliiton työsuhdeneuvonnassa.

Kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista

Jos kirjallista työsopimusta ei tehdä, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, elleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta sopimuksesta. Jos selvitystä ei saa, asiasta kannattaa muistuttaa työnantajaa ja tarvittaessa olla yhteydessä luottamusmieheen, ammattiliittoon tai työsuojeluviranomaiseen.

Työnantajalle annettavat ohjeet

Työnantajan vastuulla on laatia sopimus ja antaa lain edellyttämä selvitys.

Kirjallisen työsopimuksen laatiminen

Työnantajan kannattaa tehdä kirjallinen, molempien allekirjoittama työsopimus, erityisesti jos on sovittu lakia tai työehtosopimusta paremmista ehdoista. Valmiin sopimuspohjan käyttö varmistaa, että kaikki keskeiset ehdot tulevat kirjatuiksi.

Kirjallisen selvityksen antaminen

Jos kirjallista sopimusta ei tehdä, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista määräajoissa, ja ehtojen muuttuessa annettava selvitys muutoksesta. Varoitus: kirjallisen selvityksen antamatta jättäminen on säädetty rangaistavaksi, ja työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita sakkoon velvollisuuden laiminlyönnistä.

Työehtosopimuksen vaikutus työsopimukseen

Työehtosopimus määrittää alan vähimmäisehdot, joita työsopimus ei voi alittaa.

Yleissitovat ja normaalisitovat työehtosopimukset

Yleissitova työehtosopimus sitoo kaikkia alan työnantajia, myös järjestäytymättömiä, kun taas normaalisitova työehtosopimus sitoo niitä työnantajia, jotka ovat sopimuksen osapuolia tai sen tehneen liiton jäseniä. Molemmissa tapauksissa työehtosopimus asettaa ehdoille vähimmäistason.

Ristiriitatilanteet ja määräysten etusija

Ristiriitatilanteessa pakottava laki ja työehtosopimus menevät työsopimuksen edelle siltä osin kuin työsopimus alittaisi niiden tason. Työntekijän kannalta edullisempi ehto tulee yleensä sovellettavaksi, joten työsopimuksella voidaan sopia vähimmäistasoa paremmista mutta ei huonommista ehdoista.

Työsopimuksen tekemiseen liittyvät ikärajoitukset

Nuorten työntekijöiden työsopimuksiin liittyy omat ikärajansa.

15 vuotta täyttäneet

Lähtökohtaisesti 15 vuotta täyttänyt saa tehdä, muuttaa ja päättää työsopimuksensa itse. Nuoria työntekijöitä koskee työsopimuslain lisäksi laki nuorista työntekijöistä, joka rajoittaa muun muassa työaikaa ja työtehtäviä.

14-vuotiaat ja alle 14-vuotiaat

14-vuotias tai saman kalenterivuoden aikana 14 vuotta täyttävä saa tehdä kevyttä työtä huoltajan suostumuksella. Tätä nuoremman työntekijän palkkaaminen edellyttää aluehallintoviraston poikkeuslupaa, ja se on mahdollista vain rajatuissa tilanteissa.

※Vaatii tarkistuksen: nuorten työntekijöiden ikärajat, sallitut työtehtävät ja työaikarajoitukset perustuvat lakiin nuorista työntekijöistä ja voivat sisältää poikkeuksia. Tarkista ajantasaiset tiedot laista nuorista työntekijöistä, työsuojeluviranomaiselta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Usein kysytyt kysymykset työsopimuksesta

Onko suullinen sopimus pätevä?

Kyllä. Suullinen työsopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen. Suullisesti sovittujen ehtojen toteen näyttäminen voi kuitenkin olla vaikeaa, minkä vuoksi kirjallinen sopimus on suositeltava. Suullisen sopimuksen tilanteissa työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Aihetta käsittelee tarkemmin myös Lakitoimisto Lehtosen artikkeli.

Miten löytää oikea työehtosopimus?

Sovellettava työehtosopimus määräytyy toimialan ja tehtävän mukaan. Oikean työehtosopimuksen voi selvittää työnantajalta, omasta ammattiliitosta tai liittojen verkkosivuilta. Työsopimusmalleihin ja ehtoihin voi tutustua myös ASIAn työsuhdeoppaassa.

Mitä tarkoittaa paikallinen sopiminen?

Paikallinen sopiminen tarkoittaa työpaikkatasolla tehtävää sopimista työsuhteen ehdoista lain tai työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Sillä voidaan sovittaa ehtoja työpaikan tilanteeseen, kunhan pysytään lain ja työehtosopimuksen asettamissa raameissa.

Yhteenveto

Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti, ja se on aina sitova – kirjallinen sopimus on kuitenkin suositeltava. Sopimus on joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen, ja työnantajan aloitteesta tehty määräaikaisuus edellyttää perusteltua syytä. Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta.

Jos kirjallista sopimusta ei tehdä, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista määräajoissa, ja laiminlyönti on rangaistavaa. Laki ja työehtosopimus asettavat ehdoille vähimmäistason, jota työsopimus ei voi alittaa, ja nuorten työntekijöiden työsopimuksiin liittyy omat ikärajansa. Oman alan työehtosopimus ja ehdot kannattaa aina tarkistaa ennen allekirjoittamista.