Säännöllinen työaika: mitä se tarkoittaa

Facts verified (page updated 13 Jan 2026, Työaikalaki 872/2019). Now the article — all four of your external links came through this time, so they’re placed as supplied.

Säännöllinen työaika tarkoittaa työntekijän työsopimuksen mukaista vuorokautista ja viikoittaista työaikaa. Työaikalain yleissäännön mukaan vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia ja viikoittainen enintään 40 tuntia.

Lyhyt vastaus tärkeimpään: säännöllinen työaika on se aika, jonka työntekijä normaalisti tekee töitä. Sen ylittävä työ on lisä- tai ylityötä. Yleissäännöstä voidaan poiketa työehtosopimuksella, ja työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi.

Tämä opas käy läpi, mitä säännöllinen työaika tarkoittaa, miten sen enimmäismäärä lasketaan, miten työehtosopimus vaikuttaa siihen ja miten työajan seuranta käytännössä toteutetaan. Työaikaa kokonaisuutena avaa myös Suomi.fi-palvelun työaikaopas. Lisää työelämän aiheita löydät Baabelian etusivulta.

Mitä säännöllinen työaika tarkoittaa

Mitä säännöllinen työaika tarkoittaa

Säännöllinen työaika on työsuhteen perusta, johon muut työaikakäsitteet suhteutetaan. Se sovitaan työsopimuksessa lain ja työehtosopimuksen rajoissa.

Säännöllisen työajan perusmääritelmä

Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työntekijän työsopimuksen mukaista vuorokautista ja viikoittaista työaikaa. Se on siis se työmäärä, jonka työntekijä on sitoutunut tekemään normaalisti.

Miten työsopimus määrittää päivittäisen ja viikoittaisen työajan

Työsopimuksessa sovitaan, kuinka monta tuntia päivässä ja viikossa työtä tehdään. Työajasta on tärkeää sopia selkeästi jo työsopimusta solmittaessa, jotta molemmat osapuolet tietävät, mihin ovat sitoutuneet.

Säännöllisen työajan enimmäismäärä

Säännöllisen työajan enimmäismäärä

Työaikalaki asettaa säännöllisen työajan enimmäismäärän. Tämä yleissääntö on lähtökohta, josta voidaan poiketa vain laissa sallituin tavoin.

Työaikalain yleissääntö

Työaikalain yleissäännön mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Yleissääntö ei estä sopimasta tätä lyhyemmästä työajasta.

Tärkeä huomio: säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Nämä ovat enimmäismääriä, eivät vähimmäismääriä, joten työaika voi olla myös lyhyempi.

Enintään 8 tuntia vuorokaudessa

Vuorokautinen säännöllinen työaika saa olla enintään 8 tuntia. Tämä raja koskee yhtä vuorokautta, ja sen ylittävä työ on lähtökohtaisesti ylityötä.

Enintään 40 tuntia viikossa

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla enintään 40 tuntia. Myös tämä raja on yleissäännön mukainen lähtökohta, josta voidaan sopia toisin esimerkiksi työehtosopimuksella.

Miten vuorokausi ja viikko lasketaan työajassa

Miten vuorokausi ja viikko lasketaan työajassa

Työajan arvioinnissa on tärkeää tietää, milloin vuorokausi ja viikko vaihtuvat. Tämä vaikuttaa siihen, miten työtunnit kohdistuvat.

Vuorokauden vaihtuminen keskiyöllä

Vuorokausi vaihtuu kello 24, ellei toisin sovita. Tämä tarkoittaa, että keskiyön yli jatkuva työ jakautuu kahdelle eri vuorokaudelle.

Viikon alkaminen maanantaista

Viikko alkaa maanantaista, ellei toisin sovita. Viikoittaista työaikaa lasketaan siis lähtökohtaisesti maanantaista sunnuntaihin.

Miksi laskentatapa vaikuttaa työajan arviointiin

Se, mihin vuorokauteen ja viikkoon työtunnit kohdistuvat, vaikuttaa siihen, milloin säännöllinen työaika ylittyy ja milloin syntyy ylityötä. Siksi vuorokauden ja viikon rajat ovat olennaisia työajan seurannassa.

Työehtosopimuksen vaikutus säännölliseen työaikaan

Työehtosopimuksen vaikutus säännölliseen työaikaan

Työehtosopimus voi muuttaa säännöllisen työajan järjestämistä. Monilla aloilla työaika määräytyy osin toisin kuin pelkän yleissäännön mukaan.

Milloin työaika määräytyy toisin kuin yleissäännön mukaan

Työehtosopimuksissa voidaan sopia työajan järjestämisestä lain sallimissa rajoissa esimerkiksi keskimääräisenä työaikana, jolloin viikoittainen työaika tasoittuu 40 tuntiin tasoittumisjakson aikana. Tällöin yksittäisen viikon työaika voi vaihdella.

Oman alan työehtosopimuksen merkitys

Oman alan työehtosopimus kannattaa tarkistaa, sillä se voi sisältää yleissäännöstä poikkeavia työaikamääräyksiä. Työaikalakia kokonaisuutena avaa myös Procountorin blogi työaikalaista.

Työajan käytännön järjestäminen eri aloilla

Eri aloilla työ järjestetään eri tavoin, esimerkiksi vuorotyönä, jaksotyönä tai keskimääräisenä työaikana. Säännöllistä ja keskimääräistä työaikaa avaa tarkemmin Fondian artikkeli säännöllisestä ja keskimääräisestä työajasta.

Säännöllinen työaika ja lisä- sekä ylityö

Säännöllinen työaika toimii rajana, jonka ylittävä työ on lisä- tai ylityötä. Näiden erottaminen on tärkeää palkanmaksun kannalta.

Milloin työ ylittää sovitun työajan

Kun työtä tehdään yli sovitun työajan, kyse on joko lisä- tai ylityöstä sen mukaan, ylittyykö lain mukainen säännöllinen työaika. Rajat määräytyvät vuorokausi- ja viikkotasolla.

Lisätyön ja ylityön ero

Lisätyötä on työ, joka tehdään sovitun työajan ja lain mukaisen säännöllisen työajan välissä. Ylityötä taas on työ, joka ylittää lain mukaisen säännöllisen työajan, eli yli 8 tuntia vuorokaudessa tai yli 40 tuntia viikossa. Lisä- ja ylityöstä maksetaan eri korvaukset.

Miksi säännöllinen työaika toimii rajana

Säännöllinen työaika on viiteraja, johon ylimääräistä työtä verrataan. Ilman selkeää säännöllisen työajan määritelmää ei voitaisi laskea, milloin kyse on lisä- tai ylityöstä.

Työajan järjestäminen käytännössä

Työaika voidaan järjestää monella tavalla lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Joustoa on, mutta rajat on pidettävä mielessä.

Liukuva työaika ja tasoittumisjaksot

Liukuvassa työajassa työntekijä voi tietyissä rajoissa vaikuttaa työn alkamis- ja päättymisaikaan. Keskimääräisessä työajassa taas työaika voi vaihdella viikoittain, kunhan se tasoittuu sovittuun keskiarvoon tasoittumisjakson aikana.

Sopimisen merkitys työaikajärjestelyissä

Monet työaikajärjestelyt perustuvat sopimiseen. On tärkeää, että järjestelyistä sovitaan asianmukaisesti ja että ne pysyvät lain ja työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Lain ja työehtosopimuksen asettamat rajat

Vaikka työajasta voidaan sopia joustavasti, laki ja työehtosopimus asettavat sille rajat. Näitä rajoja ei voida sopimuksella ylittää työntekijän vahingoksi.

Työnantajan velvollisuudet työajan seurannassa

Työnantajalla on velvollisuus seurata ja kirjata työaikaa. Seuranta on edellytys sekä lainmukaisuudelle että oikealle palkanmaksulle.

Työvuoroluettelo ja työaikakirjanpito

Työajan seuranta hoituu hallitusti vaiheittain:

  • Vaihe 1: laadi työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työajat ja lepoajat.
  • Vaihe 2: pidä työaikakirjanpitoa tehdyistä työtunneista, mukaan lukien lisä- ja ylityöt.
  • Vaihe 3: seuraa, että säännöllisen työajan ja työajan enimmäismäärän rajat eivät ylity.

Tasoittumissuunnitelman tarve tietyissä työaikamuodoissa

Kun käytetään keskimääräistä työaikaa, tarvitaan usein työajan tasoittumissuunnitelma. Se osoittaa, miten työaika tasoittuu sovittuun keskiarvoon tasoittumisjakson aikana.

Miksi työajan seuranta on tärkeää lainmukaisuuden kannalta

Työajan seuranta varmistaa, että työaikalakia ja työehtosopimusta noudatetaan ja että lisä- ja ylitöistä maksetaan oikeat korvaukset. Seuranta suojaa sekä työntekijää että työnantajaa.

Varoitus: jos työaikakirjanpitoa ei pidetä, tehtyjä työtunteja ja ylitöitä voi olla jälkikäteen vaikea todentaa. Tarkista omat työaikamerkintäsi säännöllisesti.

Yhteenveto

Säännöllinen työaika on työsopimuksen mukainen vuorokautinen ja viikoittainen työaika, joka on työaikalain yleissäännön mukaan enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Vuorokausi vaihtuu kello 24 ja viikko alkaa maanantaista, ellei toisin sovita.

Muista nämä: säännöllinen työaika toimii rajana, jonka ylittävä työ on lisä- tai ylityötä, työehtosopimus voi muuttaa työajan järjestämistä, ja työnantajan on seurattava ja kirjattava työaikaa. Oman alan työehtosopimus ja omat työaikamerkinnät kannattaa tarkistaa.