Perhevapaa: eri perhevapaat ja niiden käyttö

Perhevapaa on yhteisnimitys vapaille, joita työntekijä voi pitää raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Tärkein perusasia: keskeiset perhevapaat ovat raskausvapaa, vanhempainvapaa ja hoitovapaa, ja ne perustuvat työsopimuslakiin. Vapaiden ajalta maksettavista etuuksista vastaa pääosin Kela, ja palkanmaksu vapaan ajalta riippuu työehtosopimuksesta.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä eri perhevapaita työntekijällä voi olla, kuka niihin on oikeutettu, miten niistä ilmoitetaan ja miten ne vaikuttavat työsuhteeseen. Lisää työelämän ohjeita löydät Baabelian etusivulta.

Mitä perhevapaa tarkoittaa

Perhevapaalla tarkoitetaan työstä poissaoloa, johon työntekijällä on oikeus perheeseen liittyvistä syistä. Perhevapaita käsittelee tarkemmin myös SuPerin työelämäopas.

Perhevapaan merkitys työelämässä

Perhevapaat turvaavat mahdollisuuden hoitaa lasta ja sovittaa yhteen perhe ja työ. Vuonna 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus uudisti vapaiden nimet ja rakenteen ja pyrkii jakamaan hoitovastuuta tasaisemmin molemmille vanhemmille.

Perhevapaat tukevat perheen ja työn yhteensovittamista, koska ne mahdollistavat poissaolon työstä lapsen hoidon vuoksi ja samalla turvaavat työsuhteen jatkumisen vapaan ajan.

Mitä eri perhevapaita työntekijällä voi olla

Perhevapaat muodostavat kokonaisuuden, joka kattaa raskausajan, lapsen syntymän jälkeisen ajan ja pidemmän hoitojakson. Hoitovapaata käsittelee tarkemmin myös Tehyn työelämäopas.

Raskausvapaa ja erityisraskausvapaa

Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus 40 arkipäivän yhdenjaksoiseen raskausvapaaseen. Vapaa alkaa yleensä 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, ja sopimalla sitä voidaan myöhentää alkamaan viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Raskausvapaan ajalta Kela maksaa raskausrahaa.

Erityisraskausvapaa voi tulla kyseeseen, jos työ tai työolosuhteet vaarantavat raskaana olevan tai sikiön terveyden eikä työntekijää voida siirtää muihin tehtäviin. Tällöin työntekijällä voi olla oikeus erityisraskausrahaan ennen varsinaisen raskausrahakauden alkua.

Vanhempainvapaa

Vanhempainvapaata varten maksetaan vanhempainrahaa yhteensä 320 arkipäivältä lasta kohti. Kummallekin vanhemmalle myönnetään oma 160 arkipäivän kiintiö, josta voi luovuttaa enintään 63 päivää toiselle vanhemmalle, lapsen muulle huoltajalle tai puolisolle. Yhden vanhemman perheessä vanhempi voi käyttää kaikki vanhempainrahapäivät.

Vanhempainvapaata voi käyttää joustavasti useassa jaksossa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Vapaalla voi olla myös osittaisesti ja työskennellä osa-aikaisesti.

Hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa

Hoitovapaalla työntekijä voi jäädä pois työstä hoitamaan lasta kotona, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaa on lähtökohtaisesti palkatonta, mutta perhe voi saada Kelan kotihoidon tukea.

Osittainen hoitovapaa tarkoittaa työajan lyhentämistä lapsen hoidon vuoksi. Siitä sovitaan työnantajan kanssa, ja se mahdollistaa työnteon ja lapsen hoidon yhdistämisen.

Tilapäinen hoitovapaa ja poissaolo pakottavista perhesyistä

Tilapäisellä hoitovapaalla voi hoitaa äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta tai järjestää tälle hoidon, enintään neljä työpäivää kerrallaan. Tämä auttaa äkillisissä tilanteissa, kun lapsi sairastuu.

Lisäksi työntekijällä on oikeus olla pois työstä pakottavista perhesyistä, kun läsnäolo on välttämätöntä ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn, kuten perheenjäsenen sairauden tai onnettomuuden, vuoksi.

Kenellä on oikeus perhevapaaseen

Oikeus perhevapaaseen perustuu työsopimuslakiin ja vanhempainrahaoikeuteen.

Työntekijän oikeudet eri perhevapaissa

Raskausvapaa kuuluu raskaana olevalle, ja vanhempainvapaaseen on oikeus lasta hoitavilla vanhemmilla omien kiintiöidensä mukaisesti. Hoitovapaaseen ja tilapäiseen hoitovapaaseen liittyy omat edellytyksensä lapsen iän ja hoitotilanteen mukaan.

Juridinen vanhemmuus ja huoltajuus voivat vaikuttaa oikeuteen, sillä vanhempainrahapäivät ja niiden luovuttaminen määräytyvät vanhemmuuden ja huoltajuuden perusteella. Myös adoptio- ja monimuotoisten perheiden tilanteet on huomioitu lainsäädännössä.

Miten perhevapaasta ilmoitetaan työnantajalle

Perhevapaasta on ilmoitettava työnantajalle ajoissa.

Ilmoittamisen määräajat ja käytännöt

Yli 12 päivää kestävästä raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Äkillisissä tilanteissa, kuten tilapäisessä hoitovapaassa, ilmoitus tehdään niin pian kuin mahdollista.

Oikea-aikainen ilmoitus on tärkeä, koska se antaa työnantajalle mahdollisuuden järjestää sijaisuudet ja työt sekä turvaa vapaan sujuvan alkamisen. Ilmoitusajat voivat lisäksi vaihdella vapaan tyypin mukaan.

Miten perhevapaa vaikuttaa työsuhteeseen

Perhevapaa ei katkaise työsuhdetta, ja työntekijän asema on suojattu.

Työsuhteen turva vapaan aikana

Työsuhde jatkuu perhevapaan ajan, ja työntekijää suojaa irtisanomissuoja: työntekijää ei saa irtisanoa raskauden tai perhevapaan käyttämisen perusteella. Vapaan jälkeen työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus palata aiempaan työhönsä tai, jos se ei ole mahdollista, vastaavaan työsopimuksen mukaiseen työhön.

Perhevapaa on hyväksyttävä syy olla poissa työstä, eikä sen käyttäminen saa heikentää työntekijän asemaa. Tämä turvaa työntekijän aseman sekä vapaan aikana että sen jälkeen.

Voiko perhevapaata pitää joustavasti

Uudistettu järjestelmä lisäsi mahdollisuuksia pitää vapaita joustavasti.

Vapaan jaksottaminen ja osa-aikaiset järjestelyt

Vanhempainvapaata voi pitää useassa jaksossa ja osittaisena, jolloin työntekijä voi yhdistää työntekoa ja lapsen hoitoa. Osittaisessa järjestelyssä työaikaa lyhennetään ja vanhempainrahaa voidaan maksaa osittaisena.

Joustavat järjestelyt, kuten osittainen hoitovapaa, perustuvat työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Sopimus vaikuttaa käytäntöihin esimerkiksi työajan pituuden ja sijoittumisen osalta.

Työnantajan velvollisuudet perhevapaissa

Työnantajan tehtävä on toteuttaa työntekijän oikeudet ja kohdella työntekijöitä tasapuolisesti.

Oikeuksien toteuttaminen ja tasapuolinen kohtelu

Työnantajan on myönnettävä työntekijälle lakiin perustuvat perhevapaat ja huolehdittava tasapuolisesta kohtelusta. Perhevapaan käyttäminen ei saa johtaa syrjintään tai aseman heikkenemiseen.

Vapaan myöntämisessä ja työn järjestelyissä työnantajan on huomioitava ilmoitusajat, sijaisjärjestelyt ja työhön paluun turvaaminen. Näin sekä työntekijän oikeudet että työn sujuminen voidaan varmistaa.

Perhevapaa ja palkanmaksu

Perhevapaan ajan toimeentulo muodostuu yleensä Kelan etuuksista ja mahdollisesta palkasta.

Milloin kyse on palkallisesta ja milloin palkattomasta vapaasta

Lähtökohtaisesti työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa palkkaa perhevapaan ajalta, vaan toimeentulo perustuu Kelan maksamiin vanhempainpäivärahoihin, kuten raskaus- ja vanhempainrahaan. Hoitovapaa on palkatonta.

Moni työehtosopimus sisältää kuitenkin määräyksiä palkallisesta perhevapaajaksosta, esimerkiksi palkallisesta raskausvapaasta. Laki, työehtosopimus ja Kelan etuudet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka kannattaa selvittää etukäteen.

※Vaatii tarkistuksen: perhevapaiden päivämäärät, vanhempainrahapäivien kiintiöt ja etuuksien määrät perustuvat sairausvakuutuslakiin ja Kelan käytäntöihin, ja palkallisuus määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Tarkista ajantasaiset tiedot Kelasta, sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä omalta työnantajalta tai ammattiliitolta.

Perhevapaa käytännössä työntekijän näkökulmasta

Hyvä valmistautuminen helpottaa perhevapaalle siirtymistä.

Mitä ennen vapaan alkamista kannattaa selvittää

Ennen vapaan alkamista kannattaa selvittää oma oikeus eri vapaisiin, niiden ajoitus ja ilmoitusajat sekä se, miltä osin vapaa on palkallinen. Kelan etuudet ja niiden hakeminen on hyvä tarkistaa hyvissä ajoin.

Lisäksi kannattaa sopia työtehtävien järjestelyistä, mahdollisesta yhteydenpidosta työpaikkaan vapaan aikana ja työhön paluun ajankohdasta. Selkeät sopimukset helpottavat sekä vapaan pitämistä että työhön palaamista.

Yleisimmät kysymykset perhevapaasta

Voiko perhevapaan ajankohtaa muuttaa?

Ilmoitettua ajankohtaa voi yleensä muuttaa vain sovittaessa tai perustellusta syystä, joka liittyy esimerkiksi lapsen hoidon edellytysten muuttumiseen. Muutos vaatii siis joko työnantajan kanssa sopimista tai laissa tarkoitetun erityisen perusteen, jotta työn järjestelyt voidaan ottaa huomioon.

Miten eri perhevapaat liittyvät toisiinsa?

Perhevapaat muodostavat loogisen jatkumon: raskausvapaa edeltää lapsen syntymää, vanhempainvapaa sijoittuu syntymän jälkeen, ja hoitovapaalla lasta voidaan hoitaa kotona pidempään. Näin vapaat voidaan yhdistää perheen tarpeiden ja kummankin vanhemman tilanteen mukaan toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yhteenveto

Perhevapaat kattavat raskausvapaan, vanhempainvapaan ja hoitovapaan sekä osittaiset ja tilapäiset järjestelyt. Raskausvapaa on 40 arkipäivää, vanhempainrahapäiviä on yhteensä 320 ja kummallakin vanhemmalla oma 160 päivän kiintiö, ja hoitovapaalla lasta voi hoitaa kotona, kunnes hän täyttää kolme vuotta.

Perhevapaista ilmoitetaan työnantajalle yleensä kaksi kuukautta ennen vapaan alkua, työsuhde ja työhön paluu on turvattu, eikä vapaan käyttö saa johtaa syrjintään. Vapaiden ajalta toimeentulo perustuu pääosin Kelan etuuksiin, ja palkallisuus määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Omat oikeudet, etuudet ja ajankohdat kannattaa selvittää hyvissä ajoin Kelasta ja työnantajalta.