Lomautus Suomessa: oikeudet ja menettelyt

Facts verified (page updated 3 Jun 2026, TSL 5 luku & Vuosilomalaki). Note: the statutory lomautusilmoitusaika is 14 kalenteripäivää (your outline says “ilmoitusajat”; I’ve used the verified 14-day figure). Here is the article, with your single supplied link placed and authoritative official sources woven in.

Lomautus tarkoittaa sitä, että työnantaja keskeyttää työnteon ja palkanmaksun määräajaksi tai toistaiseksi, vaikka työsuhde pysyy voimassa. Työntekijä siis säilyttää työpaikkansa, mutta työ ja palkka ovat tauolla lomautuksen ajan.

Lyhyt vastaus tärkeimpään: lomauttaa saa vain laissa määritellyillä perusteilla, lomautuksesta on ilmoitettava henkilökohtaisesti vähintään 14 kalenteripäivää etukäteen, ja lomautettu saa muun muassa ottaa vastaan muuta työtä ja irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa.

Tämä opas käy läpi lomautuksen perusteet, lomautusilmoituksen, työntekijän oikeudet, irtisanoutumisen lomautuksen aikana sekä lomautuksen päättämisen. Aihetta käsittelee myös Tradenomien tietopaketti lomautetun oikeuksista. Lisää työelämän aiheita löydät Baabelian etusivulta.

Mitä lomautus tarkoittaa

Lomautus on väliaikainen työnteon ja palkanmaksun keskeytys, jonka aikana työsuhde säilyy. Se eroaa irtisanomisesta nimenomaan siinä, ettei työsuhde pääty.

Lomautuksen määritelmä työsuhteessa

Lomautuksessa työnantaja keskeyttää työnteon ja palkanmaksun työsopimuslaissa määriteltyjen ehtojen täyttyessä, ja työntekijä lopettaa työnteon, mutta työsuhde pysyy voimassa. Lomautus on siis tilapäinen tila, ei työsuhteen päättyminen.

Kokoaikainen vai osa-aikalomautus

Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisena, jolloin työvelvoite poistuu kokonaan, tai osa-aikaisena, jolloin päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhennetään. Työsuhde pysyy voimassa molemmissa tapauksissa.

Milloin työnantaja voi lomauttaa

Lomauttamiselle on oltava työsopimuslain mukainen peruste. Perusteita on kaksi, ja ne liittyvät työn vähentymiseen.

Taloudelliset ja tuotannolliset syyt

Työntekijän saa lomauttaa toistaiseksi silloin, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanoa työsopimus, eli työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi eikä muuta työtä tai koulutusta ole tarjota.

Tilapäinen työn väheneminen (enintään 90 päivää)

Työntekijän saa lomauttaa määräaikaisesti myös silloin, kun mahdollisuudet tarjota työtä ovat huonontuneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan tilanne, jonka arvioidaan kestävän enintään 90 päivää, eikä muuta työtä tai koulutusta ole tarjota.

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen

Lomautus koskee ensisijaisesti vakituisia työntekijöitä. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan voi lomauttaa vain, jos työnantajalla olisi oikeus lomauttaa se vakituinen työntekijä, jonka sijaisuutta määräaikainen hoitaa.

Työn ja koulutuksen tarjoamisen arviointi

Ennen lomautusta työnantajan on selvitettävä, voiko työntekijälle tarjota muuta työtä tai koulutusta. Lomautus on viimesijainen keino, jos muuta työtä ei ole.

Lomautusilmoitus ja ennakkoselvitys

Lomautukseen liittyy menettelyjä, jotka työnantajan on hoidettava ennen lomautuksen alkamista. Niihin kuuluvat ennakkoselvitys ja lomautusilmoitus.

Ennakkoselvityksen sisältö

Kun lomautustarve on tiedossa, työnantajan on viipymättä esitettävä työntekijälle tai edustajille ennakkoselvitys suunnitellusta lomautuksesta. Siitä on käytävä ilmi lomautuksen peruste, arvioitu laajuus, toteuttamistapa, alkamisajankohta sekä kesto tai arvioitu kesto.

Ilmoitus työntekijälle ja edustajille

Työntekijälle on annettava mahdollisuus kertoa näkemyksensä ennakkoselvityksestä. Varsinainen lomautusilmoitus on annettava työntekijälle henkilökohtaisesti, ja ilmoitus on annettava tiedoksi myös työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle.

Tärkeä huomio: lomautuksesta on ilmoitettava työntekijälle henkilökohtaisesti vähintään 14 kalenteripäivää ennen lomautuksen alkamista. Työehtosopimuksessa on voitu sopia tätä pidemmästä ilmoitusajasta.

Ilmoitusajat ja työehtosopimusten vaikutus

Lakisääteinen lomautusilmoitusaika on 14 kalenteripäivää, mutta työehtosopimuksissa on voitu sopia pidemmistä ajoista. Yrityksissä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, sovelletaan lisäksi yhteistoimintalain mukaisia menettelyjä.

Työntekijän oikeudet lomautuksen aikana

Lomautettuna työntekijällä on useita oikeuksia. Työsuhde säilyy, joten myös osa työsuhteen eduista jatkuu.

Työn vastaanottaminen toiselta työnantajalta

Lomautettu työntekijä saa ottaa vastaan muuta työtä toiselta työnantajalta lomautuksen ajaksi. Tällaisen työsopimuksen voi irtisanoa sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

Luontaisedut ja asuntoedut

Lomautettu saa käyttää palkkaetuna tai työsuhteeseen liittyvän vuokrasopimuksen perusteella käytössään olevaa asuntoa. Luontaisetuja, kuten puhelin- tai autoetua, saa käyttää, jos niiden on sovittu säilyvän lomautuksen aikana.

Vuosiloman kertyminen

Vuosilomaa kertyy lomautuksen ajalta ensimmäiseltä 30 päivältä. Tämän jälkeiseltä lomautusajalta lomaa ei lähtökohtaisesti kerry.

Liike- ja ammattisalaisuudet sekä kilpailukielto

Lomautuksen aikana työntekijä ei saa paljastaa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia, perustaa kilpailevaa yritystä eikä tuottaa vahinkoa työnantajalle. Lomautettujen oikeuksia ja velvollisuuksia avaa myös Työsuojeluhallinnon sivu lomautuksesta.

Irtisanoutuminen lomautuksen aikana

Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua, ja tähän liittyy työntekijää suojaavia erityissääntöjä. Pitkä lomautus tuo lisäoikeuksia.

Oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa

Lomautettu voi irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa, kun työnantajan ilmoittamaan työn alkamispäivään on yli seitsemän vuorokautta. Jos irtisanoutuu lomautuksen viimeisen seitsemän vuorokauden aikana, on noudatettava normaalia irtisanomisaikaa.

Lomautuksen yli 200 päivää kestäessä

Jos lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 200 kalenteripäivää, työntekijällä on oikeus päättää työsuhde ja saada korvauksena irtisanomisajan palkka. Vuosiloma ei katkaise lomautuksen yhdenjaksoisuutta eikä 200 päivän laskemista.

Varoitus: oikeus irtisanomisajan palkkaan yli 200 päivän lomautuksen jälkeen ei koske osa-aikalomautusta. Tarkista oma tilanteesi huolella ennen irtisanoutumista.

Irtisanomisajan palkka ja lomakorvaus

Yli 200 päivän lomautuksen jälkeen irtisanouduttaessa työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvaukseen. Irtisanomisajan palkka lasketaan työnantajan noudatettavan irtisanomisajan mukaan, eikä työntekijällä ole tällöin työntekovelvollisuutta.

Eri säännöt osa-aikalomautuksessa

Osa-aikalomautuksessa sovelletaan osin eri sääntöjä kuin kokoaikaisessa lomautuksessa. Erityisesti yli 200 päivän sääntö irtisanomisajan palkkaan ei koske osa-aikalomautusta.

Lomautuksen peruuttaminen ja päättäminen

Lomautus voidaan peruuttaa ennen sen alkamista tai päättää sen aikana. Töihin paluusta on omat ilmoitussääntönsä.

Lomautuksen peruuttaminen työnantajan aloitteesta

Työnantajan on peruutettava ilmoitettu lomautus ennen sen alkamista, jos sille ei ole enää edellytyksiä, esimerkiksi jos ilmaantuu uutta työtä, jota lomautettu voi tehdä.

Lomautuksen päättäminen ja uuden lomautuksen alkaminen

Lomautuksen päättyminen ja töihin paluu sujuvat vaiheittain:

• Vaihe 1: työnantaja ilmoittaa toistaiseksi lomautetulle työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
• Vaihe 2: työntekijä palaa töihin sovittuna ajankohtana.
• Vaihe 3: jos väliaikaisen työn jälkeen lomautetaan uudelleen, noudatetaan uutta 14 päivän lomautusilmoitusaikaa.

Ilmoitusajat ja työehtosopimusten mahdolliset poikkeukset

Työehtosopimuksissa on voitu sopia erilaisista menettelytavoista ja joustavammista tavoista kutsua työntekijä työhön kesken lomautusjakson. Oma työehtosopimus kannattaa siksi tarkistaa.

Työntekijän paluu töihin kesken lomautuksen

Lomautettu voi palata työhön heti lomautustarpeen päättyessä, jos se sopii molemmille osapuolille. Lomautuksen keinotekoinen katkaiseminen ei kuitenkaan ole sallittua.

Lomautus ja lainsäädäntö

Lomautusta säätelevät useat lait, ja oikeuskäytäntö täsmentää niiden tulkintaa. Keskeisin on työsopimuslaki.

Työsopimuslaki

Lomauttamisesta säädetään työsopimuslain 5 luvussa. Laki määrittää lomautuksen perusteet, menettelyt ja määräajat.

Vuosilomalaki

Vuosilomalaki vaikuttaa muun muassa siihen, miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana. Työssäolon veroisesta ajasta säädetään vuosilomalaissa.

Korkeimman oikeuden ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisut täsmentävät lomautussääntöjen tulkintaa esimerkiksi pitkään lomautettujen oikeudesta irtisanomisajan palkkaan ja siitä, ettei vuosiloma katkaise lomautuksen yhdenjaksoisuutta. Tällaiset ennakkotapaukset ohjaavat lain soveltamista käytännössä.

Yhteenveto

Lomautus on työnteon ja palkanmaksun väliaikainen keskeytys, jonka aikana työsuhde säilyy. Lomauttaa saa vain laissa säädetyillä perusteilla, ja siitä on ilmoitettava henkilökohtaisesti vähintään 14 kalenteripäivää etukäteen.

Muista nämä: lomautettuna saat ottaa vastaan muuta työtä ja irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa, vuosilomaa kertyy ensimmäiseltä 30 päivältä, ja yli 200 päivän lomautuksen jälkeen voi olla oikeus irtisanomisajan palkkaan kokoaikaisessa lomautuksessa. Tarkista oma työehtosopimuksesi ja ota epäselvissä tilanteissa yhteyttä luottamusmieheen tai työttömyysturvan osalta työvoimaviranomaiseen.