Lomapäivät: miten ne määräytyvät työsuhteessa

Lomapäivät ovat vuosiloman rakennuspalikoita: ne kertyvät työnteon perusteella ja muodostavat yhdessä työntekijän vuosiloman. Niiden määrä lasketaan aina lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.–31.3. välinen aika.

Lyhyt vastaus siihen, miten lomapäivät kertyvät: täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kertyy 2 päivää, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, ja 2,5 päivää, jos työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Täysi kuukausi tarkoittaa kuukautta, jossa on vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia.

Tämä opas selittää, miten lomapäivät määräytyvät, kuinka monta niitä voi kertyä, miten poissaolot ja työsuhteen muoto vaikuttavat ja mitä kannattaa tarkistaa. Aiheen perusteet on koottu myös viranomaisten oppaaseen työajasta, vuosilomasta ja vapaista. Lisää työelämän aiheita löydät Baabelian etusivulta.

Mitä lomapäivät tarkoittavat

Lomapäivät ovat se yksikkö, jolla vuosilomaa mitataan ja kerrytetään. Niiden määrä ratkaisee, kuinka pitkän palkallisen loman työntekijä ansaitsee.

Lomapäivien merkitys osana vuosilomaa

Vuosiloma muodostuu lomapäivistä, jotka kertyvät kuukausittain työnteon perusteella. Mitä useamman täyden lomanmääräytymiskuukauden työntekijä tekee, sitä enemmän lomapäiviä hänelle kertyy.

Miten lomapäivät liittyvät lomaoikeuteen

Lomaoikeus tarkoittaa työntekijän oikeutta vuosilomaan. Lomapäivät ovat tämän oikeuden konkreettinen mitta: ne osoittavat, kuinka monta päivää lomaa työntekijä on ansainnut. Lomaoikeuden ansaitsemista avaa tarkemmin myös ammattiliitto ERTO:n tietopankki vuosiloman ansaitsemisesta.

Miten lomapäivät määräytyvät

Lomapäivien kertyminen perustuu kahteen asiaan: lomanmääräytymisvuoteen ja työsuhteen kestoon. Molemmat vaikuttavat siihen, kuinka paljon lomaa kertyy.

Lomanmääräytymisvuoden vaikutus

Lomapäivät lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka kulkee huhtikuun alusta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun. Tämä jakso määrittää, miltä ajalta lomaa kertyy ja kuinka paljon.

Työsuhteen keston merkitys

Työsuhteen kesto ratkaisee kertymän suuruuden. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden lopussa eli 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, lomaa kertyy kaksi päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden, kertymä nousee kahteen ja puoleen päivään kuukaudessa.

Milloin lomapäiviä kertyy enemmän

Tärkeä huomio: 2,5 päivän kertymä alkaa vasta, kun työsuhde on kestänyt vähintään vuoden 31.3. mennessä. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin, joten kertymä ei jää koskaan vajaaksi puolikkaaksi.

Kuinka monta lomapäivää työntekijä voi saada

Lomapäivien enimmäismäärä riippuu kertymästä ja täysien lomanmääräytymiskuukausien määrästä. Täysi vuosi tuottaa joko neljä tai viisi viikkoa lomaa.

Täydet lomanmääräytymiskuukaudet

Lomaa kertyy vain täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Täysi kuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jossa on vähintään 14 työpäivää tai vähintään 35 työtuntia. Se, kumpaa sääntöä sovelletaan, riippuu työn säännöllisyydestä: 14 päivän sääntö koskee niitä, jotka työskentelevät kaikkina kuukausina vähintään 14 päivää, ja 35 tunnin sääntö niitä, jotka työskentelevät tätä harvemmin mutta tuntimäärältään riittävästi.

Kaksi vai kaksi ja puoli arkipäivää kuukaudessa

Työehtosopimuksessa on voitu sopia lakia pidemmästä lomasta, joten oma ala kannattaa aina tarkistaa.

Milloin lomapäiviä ei kerry normaalisti

Lomapäivien kertyminen voi keskeytyä tai muuttua, jos työtä ei tehdä riittävästi. Kaikki poissaolot eivät kuitenkaan katkaise kertymää.

Poissaolojen vaikutus lomapäivien määrään

Vuosilomaa ei kerry, jos kuukaudessa on alle 14 työpäivää tai alle 35 työtuntia eikä työssäolon veroista aikaa täytä rajaa. Osa-aikatyötä tekevällä on tällöinkin oikeus vapaaseen, vaikka palkallista lomaa ei kertyisi.

Työssäolon veroinen aika

Osa poissaoloista lasketaan työssäolon veroiseksi ajaksi, jolta lomaa kertyy normaalisti. Tällaista on muun muassa poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkkaa. Työssäolon veroisena pidetään esimerkiksi sairaudesta tai tapaturmasta, perhevapaista, lääkinnällisestä kuntoutuksesta tai lomautuksesta johtuvia poissaoloja laissa määritellyissä rajoissa.

Esimerkiksi perhevapaiden osalta lomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. Tarkemmat tilanteet on lueteltu vuosilomalain 7. pykälässä.

Lomapäivät eri työsuhteissa

Lomapäivät kertyvät samojen sääntöjen mukaan riippumatta siitä, onko työsuhde vakituinen vai määräaikainen. Ratkaisevaa on työnteon määrä ja työsuhteen kesto.

Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde

Vakituisessa eli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa lomapäivät kertyvät jatkuvasti. Kun työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, kertymä nousee 2,5 päivään kuukaudessa.

Määräaikainen työsuhde

Myös määräaikaisessa työsuhteessa lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Jos peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia on tehty useita tai ne ovat seuranneet välittömästi toisiaan, työsuhteen katsotaan lomaoikeutta laskettaessa jatkuneen yhdenjaksoisesti.

Miten työsuhteen muoto vaikuttaa kertymiseen

Itse työsuhteen muoto ei siis muuta kertymän sääntöjä. Käytännön ero syntyy työsuhteen kestosta: pitkä yhtäjaksoinen työsuhde tuottaa korkeamman kertymän kuin lyhyt. Eri tilanteita avaa myös Oma Luottamusmies -palvelun ohje vuosiloman kertymisestä.

Lomapäivien käyttäminen käytännössä

Kun lomapäivät on kerätty, ne myös pidetään tiettyjen sääntöjen mukaan. Loman ajankohdasta ja laskennasta on hyvä olla perillä. Loman määräytymistä ja käyttöä käsittelee myös Otta.fi:n blogi vuosiloman määräytymisestä ja käytöstä.

Milloin vuosiloma pidetään

Kesäloma pidetään lähtökohtaisesti lomakaudella ja talviloma sen ulkopuolella. Loman ajankohdasta päättää viime kädessä työnantaja, mutta työntekijää on kuultava ja loma sijoitetaan laissa määriteltyihin ajanjaksoihin.

Arkipäivien laskeminen lomassa

Lomapäivät lasketaan arkipäivinä. Arkipäiviä ovat maanantaista lauantaihin olevat päivät pois lukien sunnuntait ja pyhäpäivät. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös lauantai kuluttaa lomapäivää.

Varoitus: moni laskee loman pituuden väärin, koska lauantai kuluttaa lomapäivää, mutta sunnuntai ja pyhäpäivä eivät. Tarkista siksi aina, montako arkipäivää lomasi todellisuudessa kuluttaa.

Mitä kannattaa tarkistaa ennen loman alkamista

Ennen loman alkua kannattaa edetä vaiheittain:

• Vaihe 1: tarkista kertyneet lomapäivät palkkalaskelmasta tai lomalaskelmasta.
• Vaihe 2: varmista loman ajankohta ja se, montako arkipäivää loma kuluttaa.
• Vaihe 3: tarkista työehtosopimuksesta mahdollinen lakia pidempi loma tai muut alakohtaiset ehdot.

Lomapäivät ja työntekijän oikeudet

Vuosiloma on työntekijän lakisääteinen oikeus, ja työnantajalla on siihen liittyviä velvollisuuksia. Lomapäivien oikea määrä on osa tätä oikeutta.

Työnantajan velvollisuudet lomien antamisessa

Työnantajan on annettava työntekijälle hänen ansaitsemansa vuosiloma ja maksettava siltä lomapalkka. Työnantajan on myös pidettävä kirjaa kertyneistä lomapäivistä ja ilmoitettava loman ajankohdasta säädetyssä ajassa.

Mitä tehdä, jos lomapäivien määrä tuntuu väärältä

Jos kertyneiden lomapäivien määrä vaikuttaa virheelliseltä, kannattaa ensin verrata sitä omiin työpäiviin ja lomanmääräytymiskuukausiin. Pyydä työnantajalta selvitys laskennasta. Jos asia ei selviä, käänny luottamusmiehen, ammattiliiton tai työsuojeluviranomaisen puoleen. Tarkista myös oma työehtosopimuksesi, sillä se voi antaa lakia paremmat lomaedut.

Yhteenveto

Lomapäivät kertyvät lomanmääräytymisvuodelta täysiltä kuukausilta: kaksi päivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, ja kaksi ja puoli päivää, jos vähintään vuoden. Täysi kuukausi edellyttää vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia.

Muista nämä: työssäolon veroinen aika kerryttää lomaa, peräkkäiset määräaikaisuudet lasketaan yhdenjaksoisiksi, ja loma kuluu arkipäivinä niin että lauantai kuluttaa lomapäivän mutta sunnuntai ei. Tarkista kertymäsi palkkalaskelmasta ja oman alasi työehtosopimus, joka voi tarjota lakia pidemmän loman.