Lomanmääräytymisvuosi: miten vuosiloma kertyy

Lomanmääräytymisvuosi on ajanjakso, jonka aikana vuosiloma kertyy. Tärkein perusasia: Suomessa lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3., ja sen aikana ansaittu loma pidetään seuraavana kesänä ja talvena. Lomaa kertyy joko 2 tai 2,5 arkipäivää kuukaudessa sen mukaan, kuinka kauan työsuhde on kestänyt.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä lomanmääräytymisvuosi tarkoittaa, miten lomapäivät kertyvät, milloin loma pidetään ja mitä lomakorvaus tarkoittaa. Lisää työelämän ohjeita löydät Baabelian etusivulta.

Mikä on lomanmääräytymisvuosi

Lomanmääräytymisvuosi on vuosilomalain mukainen ajanjakso, jonka aikana työntekijä ansaitsee vuosilomaa. Vuosiloman määräytymistä käsittelee tarkemmin myös Ottan blogi vuosilomasta.

Lomanmääräytymisvuoden ajanjakso Suomessa

Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavan vuoden 31.3. Tänä aikana kertynyt loma on tarkoitettu pidettäväksi lomakautta seuraavana kesänä ja talvena. Esimerkiksi lomanmääräytymisvuonna 1.4.2025–31.3.2026 ansaittu loma pidetään pääosin kesällä 2026.

Loman kertymistä arvioidaan täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Vain täysi kuukausi kerryttää lomaa, joten ratkaisevaa on, montako täyttä kuukautta lomanmääräytymisvuoteen mahtuu.

Kuinka lomapäivät kertyvät

Lomapäivien kertyminen riippuu sekä työsuhteen kestosta että siitä, täyttyykö täyden lomanmääräytymiskuukauden ehto. Loman ansaitsemista käsittelee tarkemmin ERTOn tietopankki.

Lomapäivien kertymisen perusteet

Lomaa kertyy jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kuukausi on täysi, kun se täyttää jommankumman ansaintasäännön:

• 14 päivän sääntö: kuukaudessa on vähintään 14 työpäivää. Tämä on yksityissektorin pääsääntö.
• 35 tunnin sääntö: kuukaudessa on vähintään 35 työtuntia. Tätä sovelletaan, kun työtä tehdään harvemmin kuin 14 päivänä kuukaudessa.

Sääntöjä ei sovelleta rinnakkain, vaan työntekijä kuuluu yleensä vain toisen säännön piiriin. Laskennassa otetaan huomioon myös työssäolon veroinen aika, kuten lyhyet sairauspoissaolot ja eräät muut palkalliset poissaolot.

Lomapäivien määrä alle vuoden kestäneessä työsuhteessa on kaksi arkipäivää kuukaudessa. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti jatkuneessa työsuhteessa kertymä on 2,5 arkipäivää kuukaudessa. Jos kertymäksi tulee puolikkaita päiviä, ne pyöristetään ylöspäin.

Miten työsuhteen kestolla on vaikutusta

Työsuhteen kesto ratkaisee kertymäkertoimen. Raja kulkee siinä, onko työsuhde kestänyt vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3.

Yhdenjaksoisten ja peräkkäisten määräaikaisten sopimusten vaikutus

Kertoimen kannalta merkitystä on työsuhteen yhdenjaksoisuudella. Jos sama työsuhde jatkuu keskeytyksettä vähintään vuoden, kertymä nousee 2,5 päivään kuukaudessa.

Työsuhteen keskeytymättömyys on siis olennaista: katkeamaton työsuhde kerryttää lomaa korkeammalla kertoimella nopeammin kuin lyhyet, toisistaan erilliset jaksot. Tämän vuoksi peräkkäisten määräaikaisten sopimusten kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko työsuhde tosiasiassa jatkunut yhdenjaksoisena.

Kesäloma ja lomakausi

Kun loma on kertynyt, se pidetään lomakaudella ja sen ulkopuolella laissa määritellyllä tavalla.

Lomapäivien sijoittaminen lomakaudelle (2.5.–30.9.)

Lomakausi on 2.5.–30.9. Tälle ajalle sijoitetaan 24 arkipäivää lomaa eli kesäloma. Loppuosa lomasta eli talviloma annetaan lomakauden ulkopuolella, ennen seuraavan lomakauden alkua.

Loma annetaan pääsääntöisesti yhdenjaksoisena. Vähintään 12 arkipäivää on annettava yhtäjaksoisesti; tämän ylittävä kesäloman osa voidaan jakaa useampaan jaksoon vain, jos se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Lomapäiviä ovat arkipäivät, joten sunnuntait ja pyhäpäivät eivät kuluta lomaa.

Työntekijän toiveet ja työnantajan päätös

Loman ajankohdasta pyritään sopimaan, mutta lopullinen päätösvalta on työnantajalla.

Työntekijän oikeus esittää loman ajankohtatoive

Työntekijällä on oikeus esittää toiveensa loman ajankohdasta, ja työnantajan on kuultava häntä ennen loman määräämistä. Toiveet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Jos ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työnantaja tekee lopullisen päätöksen. Päätöksenteossa työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti ja pysyttävä lain rajoissa. Loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkua, poikkeuksellisesti vähintään kaksi viikkoa ennen.

Loman siirtäminen ja lomakorvaus

Loma voi siirtyä työkyvyttömyyden vuoksi, ja pitämättä jääneestä lomasta voidaan maksaa korvaus. Lomankertymisen yksityiskohtia käsittelee myös Tehy-lehden artikkeli.

Sairastuminen ennen lomaa tai loman aikana

Jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön tai sairastuu loman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada loma siirretyksi. Siirrosta on ilmoitettava työnantajalle, ja työnantaja voi pyytää lääkärintodistuksen.

Lomakorvaus puolestaan maksetaan pitämättä jääneistä lomapäivistä esimerkiksi työsuhteen päättyessä. Lisäksi työntekijä, jolle ei kerry vuosilomaa päivinä, on oikeutettu prosenttiperusteiseen lomakorvaukseen: korvaus on 9 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, ja 11,5 prosenttia, jos se on kestänyt vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Työnantajan velvollisuudet loman järjestämisessä

Työnantajalla on useita velvollisuuksia, jotka turvaavat loman selkeyden ja ennakoitavuuden. Yleisimpiä kysymyksiä loman kertymisestä on koottu myös Aspian artikkeliin.

Lomaperiaatteiden selventäminen työntekijöille

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen ne yleiset periaatteet, joiden mukaan lomat työpaikalla annetaan. Tämä auttaa työntekijöitä ymmärtämään, miten lomat sijoitetaan ja porrastetaan.

Lisäksi työnantajan on annettava työntekijälle lomapalkkalaskelma, josta käy ilmi lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Kuukausipalkkaisella lomapalkka vastaa yleensä normaalia kuukausipalkkaa, kun taas tunti- ja suoritepalkkaisilla laskenta perustuu keskimääräiseen päiväpalkkaan tai prosenttiperusteeseen.

※Vaatii tarkistuksen: lomapalkan tarkka laskentatapa ja mahdollinen lomaraha vaihtelevat palkkausmuodon ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Tarkista oma lomakertymäsi palkkalaskelmasta ja yksityiskohdat sovellettavasta työehtosopimuksesta tai luottamusmieheltä.

Lainsäädäntö ja työehtosopimukset

Vuosiloman perusta on vuosilomalaki, mutta työehtosopimus voi täydentää sitä.

Vuosilomalaki ja työehtosopimusten merkitys

Vuosilomalaki määrittää loman kertymisen ja pitämisen vähimmäistason. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakia pidemmistä lomista – esimerkiksi kokeneemmille työntekijöille voi kertyä kolme päivää täydeltä kuukaudelta, jolloin vuodessa kertyy 36 päivää lain 30 päivän sijaan.

Tämän vuoksi oman alan työehtosopimus kannattaa tarkistaa. Lisäksi laki sallii eräistä loman pitämiseen liittyvistä asioista sopimisen kirjallisesti, esimerkiksi 12 arkipäivää ylittävän loman osan sijoittamisesta myöhempään ajankohtaan. Kirjalliset sopimukset selkeyttävät, milloin ja miten loma pidetään.

Yhteenveto

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3., ja sen aikana vuosiloma kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Lomaa kertyy 2 arkipäivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, ja 2,5 arkipäivää, jos se on kestänyt vähintään vuoden. Täysi kuukausi määräytyy joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan.

Kesäloma sijoitetaan lomakaudelle 2.5.–30.9. ja talviloma sen ulkopuolelle. Loman ajankohdasta päättää viime kädessä työnantaja kuultuaan työntekijää, ja sairastuminen voi oikeuttaa loman siirtoon. Koska työehtosopimus voi parantaa lain vähimmäistasoa, oman alan TES ja oma lomapalkkalaskelma kannattaa aina tarkistaa.