Liukuva työaika: miten se toimii ja mitä sopia

Liukuva työaika tarkoittaa järjestelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa itse päättää työpäivänsä alkamis- ja päättymisajan. Tärkein perusasia: vuorokautista säännöllistä työaikaa voi pidentää tai lyhentää liukuma-aika, joka saa olla enintään neljä tuntia, ja kertyneet plus- ja miinustunnit kirjataan työaikasaldoon. Liukuma kertyy työntekijän omasta aloitteesta, eikä se ole ylityötä.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä liukuva työaika tarkoittaa, miten siitä sovitaan, miten työaikasaldo toimii ja miten liukuma eroaa ylityöstä. Lisää työelämän ohjeita löydät Baabelian etusivulta.

Mitä liukuva työaika tarkoittaa

Liukuva työaika on joustava tapa järjestää säännöllinen työaika. Sitä käsittelee tarkemmin myös ERTOn tietopankki.

Liukuvan työajan perusidea

Liukuvassa työajassa työntekijä voi vaikuttaa siihen, milloin työpäivä alkaa ja päättyy, kunhan hän on paikalla sovitun kiinteän työajan. Järjestely lisää työntekijän vapautta sovittaa työaika omaan elämänrytmiin.

Käytännössä työpäivän aloitus ja lopetus voivat vaihdella päivittäin liukuma-ajan rajoissa. Yhtenä päivänä voi tehdä pidemmän työpäivän ja toisena tulla myöhemmin tai lähteä aikaisemmin, kunhan kokonaisuus pysyy sovituissa rajoissa.

Miten liukuva työaika sovitaan

Liukuva työaika perustuu sopimukseen työnantajan ja työntekijän välillä. Mistä kannattaa sopia, avaa tarkemmin myös Turre Legalin artikkeli.

Sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä

Liukuvan työajan käytöstä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Selkeä sopimus vähentää epäselvyyksiä siitä, missä rajoissa joustoa voi käyttää.

Liukuvan työajan sopimuksessa kannattaa määritellä ainakin yhdenjaksoinen kiinteä työaika, työajan vuorokautinen liukumaraja ja liukuma-ajan sijoittaminen, lepoaikojen sijoittaminen sekä työaikasaldon ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä. Myös saldon purkamisesta eli saldovapaista on hyvä sopia etukäteen.

Mitä liukuva työaika käytännössä mahdollistaa

Liukuva työaika tuo joustoa erityisesti asiantuntija- ja toimistotyöhön.

Joustavuus työpäivän alkamisessa ja päättymisessä

Liukuma mahdollistaa työpäivän alkamisen ja päättymisen joustamisen sovituissa rajoissa. Työntekijä voi esimerkiksi aloittaa työpäivän aikaisemmin tai myöhemmin oman tilanteensa mukaan.

Näin työntekijä voi vaikuttaa omaan työrytmiinsä ja sovittaa työn paremmin yhteen muun elämän kanssa. Tämä voi parantaa työmotivaatiota ja arjen sujuvuutta, kunhan kiinteä työaika ja muut sovitut rajat täyttyvät.

Liukuvan työajan rajat

Jousto tapahtuu aina sovittujen ja lain asettamien rajojen sisällä.

Päivittäiset liukumarajat ja kiinteä työaika

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voi pidentää tai lyhentää liukuma-aika, joka on enintään neljä tuntia. Esimerkiksi 7,5 tunnin säännölliseen työaikaan voi neljän tunnin liukumalla tulla enimmillään 11,5 tunnin työpäivä. Kiinteä työaika on se aika, jolloin työntekijän on oltava työpaikalla tai työnantajan käytettävissä.

Työnantaja voi asettaa työajalle yhteiset reunaehdot, kuten kiinteän työajan ja liukumarajat, koska työn ja toiminnan on sujuttava myös joustavassa järjestelyssä. Reunaehdot varmistavat, että työntekijät ovat tavoitettavissa silloin, kun yhteistyö sitä edellyttää.

Työajan seuranta liukuvassa työajassa

Liukuvassa työajassa työajan seuranta korostuu, koska työpäivien pituus vaihtelee.

Työtuntien kirjaaminen ja seuranta

Tehdyt työtunnit kirjataan ja niitä seurataan, jotta saldo ja säännöllisen työajan toteutuminen pysyvät hallinnassa. Luotettava kirjaus on edellytys sille, että jousto toimii oikein.

Plus- ja miinustunnit kertyvät käytännössä sen mukaan, tekeekö työntekijä pidempiä vai lyhyempiä työpäiviä suhteessa säännölliseen työaikaan. Pidemmät päivät kerryttävät plussaldoa ja lyhyemmät miinussaldoa.

Saldojen kertyminen ja tasaaminen

Työaikasaldolla on lain asettamat ylä- ja alarajat seurantajakson päättyessä.

Työaikasaldon merkitys

Seurantajakson päättyessä plustuntien kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja miinustuntien enintään 20 tuntia. Seurantajakson aikana saldo voi olla korkeampikin, kunhan se laskee jakson päättyessä sallittuun enimmäismäärään.

Kertynyt saldo tasataan tai käytetään pois tekemällä lyhyempiä työpäiviä tai pitämällä kokonaisia vapaapäiviä eli saldovapaita. Työntekijän pyytäessä työnantajan on pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.

Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet

Liukuva työaika ei poista työnantajan vastuuta työajan järjestämisestä ja seurannasta.

Työajan järjestäminen ja seurannan vastuu

Työnantaja määrittää kiinteän työajan ja liukumarajat sekä vastaa työajan seurannasta. Työnantaja voi myös tarvittaessa yksittäistapauksessa edellyttää työntekijän läsnäoloa tiettynä aikana, mutta ei säännönmukaisesti liukuvan työajan tarkoituksen vastaisesti.

Liukuva työaika ei poista työnantajan velvollisuutta valvoa työaikaa. Päinvastoin seurannan merkitys korostuu, jotta työt tulevat tehdyiksi eikä jaksaminen vaarannu vaihtelevien työpäivien vuoksi.

Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet

Jousto tuo työntekijälle sekä oikeuksia että vastuita.

Oikeus joustavaan työaikaan sovituissa rajoissa

Työntekijällä on oikeus päättää työpäivänsä alkamis- ja päättymisaika liukuma-ajan rajoissa, eikä työnantaja voi pakottaa työntekijää käyttämään liukumaa tietyllä tavalla.

Samalla työntekijällä on velvollisuus noudattaa sovittuja työaikarajoja ja työpaikan käytäntöjä: olla paikalla kiinteän työajan, pysyä liukumarajoissa ja huolehtia siitä, että työaikasaldo pysyy sallituissa rajoissa.

Liukuva työaika ja ylityö

Liukuma ja ylityö on tärkeää erottaa toisistaan. Niiden eroa käsittelee tarkemmin myös Oma luottamusmies -palvelu.

Milloin liukuma ei vielä ole ylityötä

Liukuman plustunnit eivät ole ylityötä, koska ne kertyvät työntekijän omasta aloitteesta. Työntekijä päättää itse, tekeekö pidemmän vai lyhyemmän päivän liukumarajoissa.

Tärkeä huomio: ylityötä syntyy vasta, kun työtä tehdään työnantajan nimenomaisesta määräyksestä säännöllisen työajan lisäksi. Tällöin kyse on ylityöstä, vaikka työaikasaldo olisi miinuksella, ja ylityö korvataan työaikalain mukaisesti. Ylityötunteja ei lueta työaikasaldoon.

Milloin liukuva työaika ei sovi kaikkiin tehtäviin

Liukuva työaika sopii moneen tehtävään, mutta ei kaikkiin.

Työn luonne ja työpaikan toiminnalliset tarpeet

Liukuva työaika soveltuu erityisesti asiantuntija- ja toimistotyöhön, jossa työ ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan. Työn luonne ja työpaikan toiminnalliset tarpeet voivat kuitenkin edellyttää kiinteää työaikaa.

Esimerkkejä tilanteista, joissa kiinteä työaika voi olla tarpeen, ovat asiakaspalvelu tiettyinä aukioloaikoina, vuorotyö ja tehtävät, joissa työntekijöiden on oltava paikalla samanaikaisesti. Tällöin jousto voi olla rajallisempaa tai liukuva työaika ei sovi lainkaan.

Yleisimmät kysymykset liukuvasta työajasta

Voiko työntekijä itse päättää työpäivänsä pituuden?

Sovituissa rajoissa kyllä. Työntekijä voi päättää työpäivän alkamis- ja päättymisajan liukuma-ajan rajoissa, mutta kiinteä työaika on aina täytettävä ja liukumarajoja noudatettava. Sovitut rajat siis määrittävät, kuinka paljon työpäivän pituus voi käytännössä joustaa.

Mitä tapahtuu, jos työaikasaldo kasvaa liian suureksi?

Saldoa puretaan työpaikan sääntöjen ja sopimuksen mukaisesti tekemällä lyhyempiä työpäiviä tai pitämällä saldovapaita. Seurantajakson päättyessä plustuntien on laskettava sallittuun enimmäismäärään, joten saldon kertymistä kannattaa seurata ajoissa ja sopia purkamisesta työnantajan kanssa.

※Vaatii tarkistuksen: seurantajakson pituus, työaikasaldon enimmäiskertymä ja muut liukuvan työajan ehdot voidaan sopia toisin valtakunnallisella työehtosopimuksella. Tarkista omaa työtäsi koskevat ehdot sovellettavasta työehtosopimuksesta tai liukuvan työajan sopimuksesta.

Yhteenveto

Liukuva työaika antaa työntekijän päättää työpäivänsä alkamis- ja päättymisajan sovituissa rajoissa. Vuorokautista työaikaa voi pidentää tai lyhentää enintään neljän tunnin liukuma, ja viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Plus- ja miinustunnit kirjataan työaikasaldoon, joka saa seurantajakson lopussa olla enintään +60 ja −20 tuntia.

Liukuma kertyy työntekijän omasta aloitteesta eikä ole ylityötä – ylityötä syntyy vasta työnantajan määräyksestä. Työnantaja vastaa työajan järjestämisestä ja seurannasta, ja työntekijä noudattaa sovittuja rajoja. Koska monista ehdoista voidaan sopia työehtosopimuksella, oman alan TES ja liukuvan työajan sopimus kannattaa aina tarkistaa.