Kesälomakausi: milloin ja miten kesäloma annetaan

Kesälomakausi on laissa määritelty ajanjakso, jolle pääosa vuosilomasta sijoitetaan. Tärkein perusasia: vuosilomalain mukaan kesälomakausi on 2.5.–30.9., ja tälle ajalle on annettava 24 arkipäivää lomaa eli niin sanottu kesäloma. Loppuosa lomasta, talviloma, annetaan tämän jakson ulkopuolella.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kesälomakausi tarkoittaa, kuka päättää loman ajankohdan, milloin siitä on ilmoitettava ja miten työntekijän toiveet ja työpaikan tarpeet sovitetaan yhteen. Lisää työelämän ohjeita löydät Baabelian etusivulta.

Mitä kesälomakausi tarkoittaa

Kesälomakausi tarkoittaa vuosilomalain mukaista lomakautta 2.5.–30.9., jolle kesäloma sijoitetaan. Käsitettä avataan tarkemmin myös Minilexin tietopankissa.

Kesälomakauden merkitys vuosiloman suunnittelussa

Kesälomakausi on lähtökohta vuosiloman ajoittamiselle: 24 arkipäivää vuosilomasta on annettava tällä jaksolla. Tämä tekee kesälomakaudesta keskeisen, kun työpaikalla suunnitellaan, milloin kukin pitää lomansa.

Miten kesälomakausi eroaa muista loman ajankohdista

Kesälomakausi eroaa talviloman ajankohdasta sekä ajoituksensa että tarkoituksensa puolesta. Kesäloma sijoitetaan kesälomakaudelle, kun taas talviloma annetaan tämän jakson ulkopuolella, viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Erottelu varmistaa, että suurin osa lomasta osuu kesäaikaan.

Kuka päättää kesäloman ajankohdan

Loman ajankohdasta pyritään ensisijaisesti sopimaan yhdessä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, päätösvalta on viime kädessä työnantajalla.

Työnantajan oikeus määrätä loman ajankohta

Työntekijä ei voi itse päättää lomansa ajankohtaa. Jos ajankohdasta ei päästä sopuun, työnantaja määrää, milloin loma pidetään – kuitenkin kesälomakauden ja muiden lain rajojen sisällä.

Päätösvalta ei kuitenkaan poista työnantajan velvollisuutta huomioida työntekijää. Ennen loman määräämistä työnantajan on kuultava työntekijää, otettava toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioon ja noudatettava lomien sijoittamisessa tasapuolisuutta. Päätösvalta ja velvollisuus kuulla työntekijää siis kulkevat käsi kädessä.

Miten työntekijän toiveet vaikuttavat kesälomaan

Työntekijän toiveilla on aito merkitys, vaikka lopullinen päätösvalta onkin työnantajalla. Vuosilomalain säännöksiä käsittelee myös Akavan Erityisalojen ohjeistus.

Loman ajankohdasta keskusteleminen etukäteen

Ennen lomien määräämistä työnantajan on selvitettävä työntekijöiden lomatoiveet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiveet kysytään etukäteen ja ne otetaan suunnittelun pohjaksi.

Työntekijän esittämä toive voidaan ottaa huomioon silloin, kun se on yhteensovitettavissa työpaikan toiminnan ja muiden työntekijöiden lomien kanssa. Mitä aikaisemmin ja selkeämmin toive esitetään, sitä helpompi se on huomioida.

Milloin kesäloma yleensä pidetään

Kesäloma pidetään kesälomakaudella eli 2.5.–30.9. välisenä aikana. Tämän jakson sisällä loman tarkka ajoitus voi vaihdella.

Kesäloman sijoittaminen lomakaudelle

Kesäloma eli 24 arkipäivää sijoitetaan kesälomakaudelle. Loma annetaan pääsääntöisesti yhdenjaksoisena. Vähintään 12 arkipäivää on aina annettava yhtäjaksoisena; tämän ylittävä osa voidaan jakaa useampaan jaksoon vain, jos se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi.

Lomien ajoitus voi vaihdella työpaikan tarpeiden mukaan, koska kaikki eivät voi olla lomalla yhtä aikaa toiminnan jatkuvuuden vuoksi. Tämän takia työnantaja voi porrastaa lomia eri kuukausille kesälomakauden sisällä.

Milloin kesäloman ajankohdasta pitää ilmoittaa

Loman ajankohdan ennakoitavuus on turvattu laissa määräajoilla, joiden sisällä työnantajan on ilmoitettava loma.

Päätöksen antaminen työntekijälle ennen loman alkua

Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, ajankohdasta on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Tärkeä huomio: ennakoitavuus on tärkeää, koska työntekijän on voitava suunnitella lomansa, matkansa ja muu elämänsä loman ympärille. Kun ilmoitus tulee ajoissa, työntekijä ehtii järjestää asiansa loman mukaisesti.

Voidaanko kesäloman ajankohtaa muuttaa

Kun loman ajankohta on kerran vahvistettu ja ilmoitettu, se on lähtökohtaisesti sitova. Muuttaminen on poikkeuksellista.

Tilanteet, joissa loman siirtäminen voi tulla kyseeseen

Vahvistetun loman ajankohtaa voidaan pääsääntöisesti muuttaa vain osapuolten sopimuksella. Työnantajan yksipuolinen muutos voi tulla kyseeseen vain hyvin poikkeuksellisissa ja painavissa tilanteissa, ja sen oikeudellinen arviointi on tapauskohtaista.

Erillinen tilanne on loman siirtäminen työntekijän työkyvyttömyyden vuoksi. Jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön tai sairastuu loman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada loma siirretyksi. Tämä on työntekijän oikeus, ja siitä on ilmoitettava työnantajalle ja toimitettava tarvittaessa lääkärintodistus.

※Vaatii tarkistuksen: vahvistetun loman yksipuolisen muuttamisen edellytykset sekä loman siirtämiseen liittyvät omavastuupäivät ja menettelyt vaihtelevat tilanteen ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Tarkista oma tilanteesi sovellettavasta työehtosopimuksesta, luottamusmieheltä tai työsuojeluviranomaiselta.

Miten työpaikan toiminta vaikuttaa kesälomakauteen

Lomien ajoitusta ei tehdä tyhjiössä, vaan se sovitetaan työpaikan toiminnan tarpeisiin.

Tuotannolliset ja toiminnalliset tarpeet loman ajoituksessa

Työnantaja voi ottaa loman ajoituksessa huomioon tuotannolliset ja toiminnalliset tarpeet, kuten asiakaspalvelun, kausihuiput ja henkilöstön riittävyyden. Tämä voi tarkoittaa, että lomat porrastetaan, jotta toiminta jatkuu loma-aikanakin.

Käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa kaikkia lomatoiveita ei voida toteuttaa, ovat tilanteet, joissa useampi työntekijä toivoo samaa lomaviikkoa tai jolloin tietyssä tehtävässä on oltava miehitys koko ajan. Tällöin osa toiveista voidaan joutua sovittamaan yhteen tasapuolisesti.

Mitä työehtosopimus voi määrätä kesälomakaudesta

Vuosilomalaki on perusta, mutta työehtosopimus voi täydentää tai täsmentää sen määräyksiä.

Työehtosopimuksen vaikutus vuosiloman ajankohtaan

Työehtosopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi lomien sijoittamisen periaatteista, lomakaudesta tai lomarahasta. Esimerkiksi lomaraha ei perustu vuosilomalakiin, vaan se määräytyy työehtosopimuksen perusteella.

Tämän vuoksi oman alan työehtosopimuksen määräykset kannattaa tarkistaa: laki kertoo vähimmäistason, mutta tarkemmat ja joskus työntekijälle edullisemmat ehdot voivat löytyä TES:stä. Vuosiloman pitämistä käsittelee tarkemmin myös ERTOn tietopankki.

Kesälomakausi käytännössä työntekijän näkökulmasta

Työntekijän kannattaa valmistautua loman ajankohdan sopimiseen, jotta omat toiveet tulevat kuulluiksi. Hyödyllistä taustatietoa kesälomakaudesta tarjoaa myös TEKin artikkeli vuosilomasta.

Miten valmistautua loman ajankohdan sopimiseen

Kannattaa miettiä toivottu lomajakso etukäteen ja esittää toive ajoissa, mieluiten kirjallisesti. Näin toive on selkeästi työnantajan tiedossa, kun lomia suunnitellaan.

Jos loman ajankohta tuntuu epäselvältä, kannattaa kysyä työnantajalta suoraan, milloin loma on vahvistettu ja mille ajalle se sijoittuu. Epäselvissä tilanteissa apua saa myös luottamusmieheltä tai omasta ammattiliitosta.

Yleisimmät kysymykset kesälomakaudesta

Saako työntekijä itse valita kesälomansa ajankohdan?

Ei suoraan. Työntekijä saa esittää toiveensa, mutta ei päättää ajankohtaa yksin. Jos ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työnantajan päätös ratkaisee lopullisesti – kunhan päätös on lain ja kesälomakauden rajoissa ja työntekijää on kuultu.

Voiko kesäloma osua eri aikaan kuin työntekijä toivoo?

Kyllä. Jos lomatoiveita ei voida toteuttaa esimerkiksi toiminnan jatkuvuuden tai muiden työntekijöiden lomien vuoksi, loma voidaan sijoittaa toiveesta poikkeavaan ajankohtaan kesälomakauden sisällä. Toiveet ja työpaikan tarpeet sovitetaan yhteen kuulemalla työntekijää, ottamalla toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioon ja kohtelemalla työntekijöitä tasapuolisesti.

Yhteenveto

Kesälomakausi on vuosilomalain mukainen jakso 2.5.–30.9., jolle sijoitetaan 24 arkipäivää lomaa eli kesäloma. Loppuosa lomasta annetaan talvilomana ennen seuraavan lomakauden alkua. Loman ajankohdasta pyritään sopimaan, mutta viime kädessä työnantaja määrää sen kuultuaan työntekijää, otettuaan toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioon ja noudatettuaan tasapuolisuutta.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen sen alkua, poikkeuksellisesti kaksi viikkoa ennen. Vahvistettu loma on lähtökohtaisesti sitova, ja sitä muutetaan vain poikkeuksellisesti tai sopimuksella – työkyvyttömyys antaa kuitenkin työntekijälle oikeuden pyytää loman siirtoa. Koska työehtosopimus voi täsmentää sääntöjä, oman alan TES kannattaa aina tarkistaa.